Ensimmäisen viikon viimeiset päivät

Torstai 7.9 aloitimme pintamaalauksen kaiteisiin valkoisella macy maalilla. Saimme kaikki tarvittavat kaiteet käsitelty ensimmäiseen kertaan. Päivä sujui nopeasti ja leppoisasti. Päivän päätteeksi Timo kävi antamassa palautetta, että olemme suoriutuneet hienosti ja tehnyt hyvää jälkeä. Hän pahoittelit, että ei ole meitä enempää ehtinyt opastamaan, sillä palasi itsekin vasta lomalta ja juoksevia asioita on kasaantunut. Emme kuulemma näytä kuitenkaan kauhean kärsivän näköisiltä :D
Työpäivän jälkeen suuntasimme rannalle nauttimaan auringosta.



Perjantai 8.9
Aamusta aloitimme kaiteiden maalaamisen toiseen kertaa. Homma tuli hoidettua jo yhden maissa, joten Timo näytti yhden ikkunan jossa oli ruostuneet kalterit. Hän kertoi, että on aikoinaan noin kolme vuotta sitten aloittanut koko taloyhtiön kaltereiden maalaamisen kyseisestä ikkunasta. Pieni ehostus olisi nyt tarpeen.
Siinä kun hioimme ja putsasimme ikkunan kaltereita pysähtyi viereemme eräs espanjaa puhuva nainen. Hän kysyi Timolta, että miksi me sitä hiomme. Timo kertoi meidän olevan maalari opiskelijoita Suomesta, jolloin nainen mietti hetken...  Täällä on harvinaista nähdä naisia maalarin hommissa. Timo kertoi hänelle, että Suomessa taas on paljon naismaalareita.
     Putsauksen jälkeen laitoimme vielä ruosteenestomaalin. Timo kävi tällä välin ostamassa maanantaille valmiiksi ovien maalaus tarvikkeita.
Putsasimme romppeet ja lähdimme viikonlopun viettoon: työvaatteet pesukoneeseen, kone pyörimään ja altaalle siksi aikaa. Kun saimme vaatteet narulle kuivumaan, lähdimme ansaitulle hemmottelu tuokiolle ensimmäisen työviikon jälkeen. Hoitolassa oli manikyyri ja pedikyyri tarjouksessa, yhteishinta oli vain 28€! Menimme hierontatuoliin istumaan ja annoimme kosmetologien hoitaa jalkamme sekä kätemme takaisin edustuskuntoon. Ihmettelimme molemmat hoitolan "liukuhihna" työskentelyä: seuraava asiakas otetaan jo hoitoon vaikka edellisen asiakkaan kynsilakat vielä kuivuu. Huomasimme myös, että työvaatteista ei ollut tietoakaan. Suomessa sellainen ei tulisi kuuloonkaan! Hoidoista päästyämme kello oli jo niin paljon, että lompsimme takaisin "kotiin". Rappukäytävässä odotteli naapurista tuttu pikku tyttö, joka sanoi, että hän ei pääse sisälle eikä myöskään tiedä missä äiti on. Kutsuimme hänet meille ja aloimme selvittämään asiaa. Pian äiti onneksi jo löytyikin ja me pääsimme suorittamaan iltatoimia.



Lauantaina ajattelimme nukkua niin pitkään kuin uni vain maistuisi mutta eihän me jaksettu kauaa nukkua. Aamutoimien jälkeen siivoilimme hieman keittiötä ja nautimme aamupalaa. Lämpötila näytti 27 astetta, mutta tuuli todella kovin ja oli pilvistä, joten päätimme lähteä lenkille. Kävelimme junakatua pitkin reilut 4km Fugen keskustaan päin, matkalla pistäydyimme paikallisella torilla mutta se ei oikein ollut meidän juttu, joten jatkoimme matkaa. Kävimme nauttimassa paikallisessa kuppilassa raikkaat vedet ja kävelimme takaisin kotiin tekemään gourmee ruokaa: makaroonia, tonnikalaa, mozzarellaa ja ananasta. Ruoan jälkeen lähdimme kiertelemään rantakadulle kauppoja. Mukaan ei tarttunut kuin pari kynsilakkaa ja niimpä kävelimme takaisin hengailemaan sohvalle ja soittelemaan kotiväelle kuulumisia.


Sunnuntai 10.9 heräsimme kymmenen aikoihin, söimme aamupalaa ja sujahdimme lenkkivaatteisiin. Olimme illalla katsoneet valmiiksi sataman läheltä hyvältä kuulostavan pastapaikan ja lähdimme reippaasti kävelemään satamaa kohden. Tilasimme pasta bolognesen ja pasta carbonaran, oli hieman eri makuista kuin pirkan pussipastat :D Takaisin tullessa pujahdimme houkuttelevan näköisiin liikkeisiin, mukaan tarttui yksi paita. Kotiin päästyämme menimme uima-altaalle loikoilemaan ja viilentämään itseämme. Sunnuntai päivä sujui leppoisissa merkeissä.


-Julia & Sari

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viimeiset ovet ja kotiin lähtö

Tästä se alkaa...

Reissun puolivälin kuulumisia